Skip to content

MIKA KASONEN

Olen 51-vuotias ja perheeseeni kuuluvat vaimoni ja 12-vuotias tytär, suomenajokoira Nysse sekä karkeakarvaiset mäyräkoirat Ainokaisa ja Saana.

Olen tehnyt pitkän uran poliisissa ja tällä hetkellä työskentelen ylikonstaapelina Helsingin poliisilaitoksella erityistoimintayksikössä. Olen kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuutettu ja pelastuslautakunnan puheenjohtaja.

Päätöksenteon tulee perustua parhaaseen saatavilla olevaan tietoon. Olen tottunut tekemään päätöksiä vaikeissakin tilanteissa ja paineen alla. Olen osallistunut useisiin kansallisiin ja kansainvälisiin valvontatehtäviin, joissa viranomaisyhteistyöllä on ollut keskeinen rooli. Lisäksi olen osallistunut poliisin ja puolustusvoimien viranomaisharjoituksiin vuosien ajan. Kriisiajan viranomaisyhteistyö on minulle tuttua. Sotilasarvoltani olen reservin vääpeli.

Harrastuksiini kuuluvat metsästyksen ja kalastuksen lisäksi liikunta erinäisissä muodoissa sekä shakki. Olen aktiivinen myös järjestötoiminnassa harrastuksieni kautta sekä Lions Club -toiminnassa.

LASTEN JA NUORTEN ONGELMIIN PUUTTUMINEN ON AINA KANNATTAVAA

Nuorten ongelmakäyttäytymiseen on puututtava riittävän varhain: syrjäytyminen, huostaanotot, päihde- ja rikoskierteeseen joutuminen ovat todellisia ongelmia ja ne tuovat Opetusministeriön laskelmien mukaan kymmenien miljardien eurojen kustannukset yhteiskunnalle. Tutkimuksen mukaan yksittäisen syrjäytyneen kustannukset ovat yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriön julkaisussa Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua (2013) todetaan, että kansainvälisen tutkimuksen valossa lasten ja nuorten ongelmien ehkäiseminen on miltei aina tuloksellista ja taloudellisesti kannattavaa. Siltikään ennaltaehkäisyyn ei panosteta riittävästi.

Kuntien rahoitussuhde ennaltaehkäisevien ja korjaavien toimien suhteessa on 1:9 sekä 1:4. Tämä ei ole kustannustehokasta toimintaa. Asioiden korjaaminen vasta silloin, kun vahinko on jo sattunut, ei ole tutkimusten mukaan taloudellisesti kannattavaa. Varhainen puuttuminen on unohdettu lähes kokonaan. Asia, jolla saataisiin yhteiskunnallisesti erittäin suuria säästöjä. Hyvin pienillä kustannuksilla saadaan hyviä tuloksia. Lastensuojeluliiton tekemän tutkimuksen mukaan päihde- ja rikoskierteeseen ajautunutta poikaa pystyttäisiin auttamaan lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen erityisnuorisotyön, päihdepsykiatrisen poliklinikan ja koulun yhteistyön avulla, jolloin se maksaisi 5 500 euroa. Kriisiytynyt tilanne johtaa kiireelliseen sijoitukseen ja huostaanottoon nostaen kustannukset moninkertaisiksi. Vuoden sijoituksen jälkeen kustannukset olisivat jo yli 110 000 euroa.

HIT AND RUN -RIKOLLISUUS

Ulkomaalaisten rikostentekijöiden rikoksiin puuttuminen on tärkeää. Nykypäivänä yli puolet törkeistä omaisuusrikoksista on ulkomaalaisten rikollisten tekemiä. Tämä aiheuttaa yhteiskunnalle mittavat kustannukset. Tähän pystytään vaikuttamaan vaikeuttamalla rikoksenteon mahdollisuuksia, käyttämällä suunnitelmallisuutta koventamisperusteena tuomioita määrätessä sekä määräämällä enemmän maahantulokieltoja.

VANHUSHUOLTOSUHDE HUOLESTUTTAA

Pidän erittäin huolestuttavana nykyistä kehityssuuntaa: vähenevän työvoiman ja lisääntyvien eläkeläisten suhdetta. Vanhushuoltosuhde on yli 65-vuotiaiden suhde työikäisiin. Vuonna 2008 tuo luku oli noin 25 prosenttia, vuonna 2030 sen arvioidaan olevan lähellä 44 % ja vuonna 2060 arvioidaan sen olevan jo lähellä 50 %. Tämän vuoksi tarvitaan valtion tukea yrityksille, että ne voivat hyödyntää teknologiaa tulevaisuudessa pysyäkseen elinvoimaisina työvoiman vähenemisestä huolimatta. Lisäksi työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä ja tuettava.

KANNANOTTONI VANHUSTENHOITOON

Laadukkaan vanhustenhoidon tulee olla itseisarvo hyvinvointivaltiossa. Vanhustenhoidon palveluntarjoajasta riippumatta hoidon on oltava yksilöllistä ja ihmisarvoja kunnioittavaa. Kuntien on järjestettävä riittävä laadunvalvonta jo lakisääteisen valvontavastuunsa perusteella.

Laitoshoidossa olevaa vanhusta ei pitäisi sijoittaa kauas puolisostaan. Nykyisin huonokuntoinen kotona asuva puoliso voi joutua matkustamaan pitkiäkin matkoja vieraillakseen laitoshoidossa olevan puolisonsa luona. Kotisairaanhoidon ja kotihoidon resursseja pitää lisätä. Yhteiskunnan on varauduttava siihen, että kotona yksin asuvien vanhusten määrä tulee tulevaisuudessa kasvamaan voimakkaasti. On arvovalintakysymys, mihin yhteiskunnan resursseja ohjataan — mielestäni arvokkaan vanhuuden tulee olla hyvinvointivaltiossa itsestäänselvyys.

TÄYDENNYSRAKENTAMINEN

Täydennysrakentaminen on lisääntynyt ja tulee lisääntymään Uudellamaalla. Täydennysrakentamista voidaan kehittää turvallisuustekijät huomioiden. Otetaan jo suunnitteluvaiheessa huomioon asukasturvallisuuden näkökohdat. Rakennusten sijoittelulla, rakennusteknisillä ratkaisuilla, valaistuksella, puistoalueen kohdentamisella, näkyvyydellä sekä pysäköintialueiden sijoittelulla pystytään vaikuttamaan alueen turvallisuuteen sekä asukkaiden asukasviihtyvyyteen.



mika.kasonen@gmail.com

Puh. 050 511 4498

Facebooktwitterlinkedinmail