Mika Kasonen

Aluevaalit 2022

Ennakkoäänestyspäivät kotimaassa ovat 12. – 18.1.2022.

Aluevaalien vaalipäivä on 23.1.2022.

Tarkemmat tiedot aluevaalien aikatauluista löytyvät osoitteesta www.vaalit.fi.


Aluevaalien ehdokasnumerot on julkaistu ja minua voi äänestää Vantaalla ja Keravalla numerolla 191. Aluevaalit tulevat olemaan jopa kuntavaaleja tärkeämmät vaalit. Tutustukaa ehdokkaisiin ja käykää äänestämässä. Toivon, että Kokoomus voi olla suurimpana vastuunkantaja tulevissa aluevaltuustoissa, hallituksissa ja lautakunnissa. Kaupunkien ja kuntien verokertymästä ja tehtävistä siirtyy kaksi kolmasosaa hyvinvointialueille. Tämä tulee jatkossa näkymään kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen sekä lautakuntien tehtävissä.

Lue lisää sote-uudistuksesta.


Pelastustoimi tarvitsee riittävän rahoituksen

Käsillä ovat historialliset aluevaalit, jotka tulevat vaikuttamaan merkittävästi kuntien ja kaupunkien toimialoihin sekä talouteen. Sote-uudistus vaikuttaa muun muassa kuntien tehtäviin ja niiden rahoitukseen, verotusoikeuteen ja valtionosuusjärjestelmään, omaisuuteen, velkoihin ja sopimuksiin sekä henkilöstöön. Pelkästään Vantaalla ja Keravalla noin 4300 ihmistä siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen.

Vaikka uudistuksen yhteydessä puhutaan ymmärrettävästi paljon sosiaali- ja terveyspalveluista, pitää se sisällään myös pelastustoimen. Aluevaltuutetut tulevat päättämään muun muassa pelastustoimen palvelutasosta, palveluverkon periaatteista, talousarviosta ja taloussuunnitelmasta sekä muiden toimielinten jäsenten valinnasta.

Pelastustoimi tarvitsee riittävän rahoituksen, jolla varmistetaan hyvinvointialueen ihmisten turvallisuus, työntekijöiden hyvinvointi ja työssä jaksaminen. Se tulee säilymään uudistuksessa itsenäisenä ja erillisenä, sosiaali- ja terveystoimen kanssa rinnakkaisena toimialana.

Kokoomus haluaa olla vastaamassa pelastustoimen riittävistä henkilöresursseista ja taloudesta. Tärkeää on pitää huolta siitä, että hyvin toimivaa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kokonaisuutta ei lähdetä pilkkomaan.

Pelastustoimen merkitys tulee korostumaan tulevaisuudessa, kun ihmiset ikääntyvät ja asuminen keskittyy yhä enemmän kasvukeskuksiin. Yhteiskunnan haavoittuvuus on myös lisääntynyt ja ilmastonmuutos on tuonut omat haasteensa pelastustoimelle, jonka merkitys arjen turvallisuuteen tulee korostumaan.

Pelastuslaitokset ovat merkittävässä roolissa suuronnettomuuksissa ja kriisiajan toiminnassa. Niiden tehtävänä on turvata tärkeät toiminnot muiden viranomaisten kanssa sekä rajoittaa suuronnettomuuksien seurauksia niin, että haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Siviilivalmiuden järjestelmässä on pelastustoimella iso vastuu väestönsuojelutehtävien hoidossa.

Pelastuslaitosten resurssit, koulutus, suorituskyky sekä toimintavalmius pitää turvata. Vantaan ja Keravan paloasemat hoitavat vuosittain lähes 5000 pelastustoimen hälytystehtävää, joista noin 800 on kiireellisiä ensivastetehtäviä. Lisäksi Vantaa-Kerava alueella on noin 25 000 kiireellistä ensihoitotehtävää vuosittain.

Pelastustoimen hälytystehtävissä taistellaan aikaa vastaan: Yhdellä minuutilla voi olla merkittävä vaikutus lopputulokseen. Erityisen suurena tulevaisuuden haasteena on henkilöstön riittävyys, johon täytyy löytyä ratkaisuja tällä vuosikymmenellä.

Myös sopimuspalokunnilla on merkittävä rooli tehtävien hoidossa ja pelastusoimen kokonaisuudessa, eikä niiden rahoitusta ja toiminnan edellytyksistä huolehtimista saa unohtaa.

Koronapandemia on aiheuttanut mittavat hoitovelat sosiaali- ja terveyspalveluihin. Diagnosointi ja hoidon saanti on ruuhkautunut. Tulevan hyvinvointialueen haasteena on myös hoitovelan, hoitaja- ja lääkärivajeiden korjaaminen sekä resursseiltaan jo valmiiksi alimitoitetun hoitohenkilöstön työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen varmistaminen.

Koetetaan pitää yhdessä huolta arjen turvallisuudesta.

Linkki blogikirjoitukseen.


Kiitän luottamuksesta! Tulin valituksi Vantaan suurimman puolueen Kokoomuksen puheenjohtajaksi. On kunnia päästä johtamaan tätä hienoa ja ahkeraa joukkoa. Pyrin jatkossa vastaamaan, että kokoomus on ratkaisukeskeinen puolue, eikä vain etsi ongelmia vaan myös löytää niihin ratkaisuja. Haluan itse korostaa kokoomuksen arvoista taloutta, turvallisuutta ja sivistystä. Arjen turvallisuudesta on pidettävä huolta.

Lue artikkeli Vantaan Sanomista (23.11.2021)

Uudenmaan Kokoomus on nimennyt minut ehdokkaaksi tammikuun aluevaaleihin. Aluevaaleissa valitaan jäsenet ja varajäsenet tulevaan aluevaltuustoon ja -hallitukseen sekä tarkastuslautakuntaan. Aluevaltuusto käyttää hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy 1.1.2023 hyvinvointialueille. 

Koronapandemia on aiheuttanut mittavat hoitovelat. Diagnosointi ja hoidon saanti on ruuhkautunut. Tulevan hyvinvointialueen haasteena on hoitovelan, hoitaja- ja lääkärivajeiden korjaaminen sekä resursseiltaan jo valmiiksi alimitoitetun hoitohenkilöstön työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen varmistaminen.

Resurssipulan ratkaisemiseksi on mietittävä uusia keinoja. Lääkemääräämisoikeuden saaneiden hoitajien määrää tulisi arvioida uudelleen. Pystyisikö hoitajavastaanottojen määrää lisäämään? 

Hyvinvointialueen muodostuminen muuttaa kuntien ja kaupunkien tehtäviä. Sote-uudistus vaikuttaa merkittävästi kuntien ja kaupunkien toimialoihin sekä talouteen. Se vaikuttaa muun muassa kuntien tehtäviin ja niiden rahoitukseen, verotusoikeuteen ja valtionosuusjärjestelmään, omaisuuteen, velkoihin ja sopimuksiin sekä henkilöstöön.

Kuntasektorin työntekijämäärä vähentyy merkittävästi. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstö siirtyy kokonaisuudessaan hyvinvointialueiden palvelukseen, mikä tarkoittaa valtakunnallisesti 173 000 ihmisen työnantajan vaihtumista.

MIKA KASONEN

Olen 49-vuotias ja asun Vantaan Kuninkaanmäessä. Perheeseeni kuuluvat vaimoni lisäksi yhdeksänvuotias tytär ja suomenajokoira Nysse. Toimin nykyisin Vantaan kaupungin kaupunginvaltuutettuna. Mielestäni yhteiskunnallisen päätöksenteon pitää perustua tosiasioihin, eikä hatariin mielikuviin. Olen toiminut tehtävissä, joissa pitää osata tehdä päätöksiä välillä kovankin paineen alaisena. Työtehtäviini on kuulunut toimiminen useissa kansallisissa sekä kansainvälisissä valvonnoissa, joissa viranomaisyhteistyöllä on ollut suuri merkitys. Olen ollut myös useiden vuosien ajan mukana poliisin ja puolustusvoimien viranomaisharjoituksissa, joissa on harjoiteltu mm. kriisiajan viranomaisyhteistyötä. Reservin sotilasarvoltani olen vääpeli.

TYÖHISTORIA

Olen työskennellyt poliisina pääkaupunkiseudulla lähes 20 vuotta. Espoon rikospoliisissa olen ollut vanhemman rikoskonstaapelin vakanssilla ja tutkijana Helsingin autorikostutkinnassa. Olen työskennellyt sekä järjestyspoliisin puolella Helsingissä että ylikonstaapelin vakanssilla Valvontaryhmän johtajana. Harrastuksiini kuuluu metsästyksen ja kalastuksen lisäksi liikunta erinäisissä muodoissa sekä shakki. Myös järjestötoiminnassa olen ollut aktiivinen. Suurin osa järjestötoiminnasta liittyy harrastuksiin sekä Lions Clubin toimintaan.

VANHUSHUOLTOSUHDE HUOLESTUTTAA

Pidän erittäin huolestuttavana nykyistä kehityssuuntaa: vähenevän työvoiman ja lisääntyvien eläkeläisten suhdetta. Vanhushuoltosuhde on yli 65-vuotiaiden suhde työikäisiin. Vuonna 2008 tuo luku oli noin 25 prosenttia, vuonna 2030 sen arvioidaan olevan lähellä 44 % ja vuonna 2060 arvioidaan sen olevan jo lähellä 50 %. Tämän vuoksi tarvitaan valtion tukea yrityksille, että ne voivat hyödyntää teknologiaa tulevaisuudessa pysyäkseen elinvoimaisina työvoiman vähenemisestä huolimatta. Lisäksi työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä ja tuettava.

KANNANOTTONI VANHUSTENHOITOON

Laadukkaan vanhustenhoidon tulee olla itseisarvo hyvinvointivaltiossa. Vanhustenhoidon palveluntarjoajasta riippumatta hoidon on oltava yksilöllistä ja ihmisarvoja kunnioittavaa. Kuntien on järjestettävä riittävä laadunvalvonta jo lakisääteisen valvontavastuunsa perusteella.

Laitoshoidossa olevaa vanhusta ei pitäisi sijoittaa kauas puolisostaan. Nykyisin huonokuntoinen kotona asuva puoliso voi joutua matkustamaan pitkiäkin matkoja vieraillakseen laitoshoidossa olevan puolisonsa luona. Kotisairaanhoidon ja kotihoidon resursseja pitää lisätä. Yhteiskunnan on varauduttava siihen, että kotona yksin asuvien vanhusten määrä tulee tulevaisuudessa kasvamaan voimakkaasti. On arvovalintakysymys, mihin yhteiskunnan resursseja ohjataan — mielestäni arvokkaan vanhuuden tulee olla hyvinvointivaltiossa itsestäänselvyys.

LASTEN JA NUORTEN ONGELMIIN PUUTTUMINEN ON AINA KANNATTAVAA

Nuorten ongelmakäyttäytymiseen on puututtava riittävän varhain: syrjäytyminen, huostaanotot, päihde- ja rikoskierteeseen joutuminen ovat todellisia ongelmia ja ne tuovat Opetusministeriön laskelmien mukaan kymmenien miljardien eurojen kustannukset yhteiskunnalle. Tutkimuksen mukaan yksittäisen syrjäytyneen kustannukset ovat yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriön julkaisussa Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua (2013) todetaan, että kansainvälisen tutkimuksen valossa lasten ja nuorten ongelmien ehkäiseminen on miltei aina tuloksellista ja taloudellisesti kannattavaa. Siltikään ennaltaehkäisyyn ei panosteta riittävästi.

Kuntien rahoitussuhde ennaltaehkäisevien ja korjaavien toimien suhteessa on 1:9 sekä 1:4. Tämä ei ole kustannustehokasta toimintaa. Asioiden korjaaminen vasta silloin, kun vahinko on jo sattunut, ei ole tutkimusten mukaan taloudellisesti kannattavaa. Varhainen puuttuminen on unohdettu lähes kokonaan. Asia, jolla saataisiin yhteiskunnallisesti erittäin suuria säästöjä. Hyvin pienillä kustannuksilla saadaan hyviä tuloksia. Lastensuojeluliiton tekemän tutkimuksen mukaan päihde- ja rikoskierteeseen ajautunutta poikaa pystyttäisiin auttamaan lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen erityisnuorisotyön, päihdepsykiatrisen poliklinikan ja koulun yhteistyön avulla, jolloin se maksaisi 5 500 euroa. Kriisiytynyt tilanne johtaa kiireelliseen sijoitukseen ja huostaanottoon nostaen kustannukset moninkertaisiksi. Vuoden sijoituksen jälkeen kustannukset olisivat jo yli 110 000 euroa.

HIT AND RUN -RIKOLLISUUS

Ulkomaalaisten rikostentekijöiden rikoksiin puuttuminen on tärkeää. Nykypäivänä yli puolet törkeistä omaisuusrikoksista on ulkomaalaisten rikollisten tekemiä. Tämä aiheuttaa yhteiskunnalle mittavat kustannukset. Tähän pystytään vaikuttamaan vaikeuttamalla rikoksenteon mahdollisuuksia, käyttämällä suunnitelmallisuutta koventamisperusteena tuomioita määrätessä sekä määräämällä enemmän maahantulokieltoja.

TÄYDENNYSRAKENTAMINEN

Täydennysrakentaminen on lisääntynyt ja tulee lisääntymään Uudellamaalla. Täydennysrakentamista voidaan kehittää turvallisuustekijät huomioiden. Otetaan jo suunnitteluvaiheessa huomioon asukasturvallisuuden näkökohdat. Rakennusten sijoittelulla, rakennusteknisillä ratkaisuilla, valaistuksella, puistoalueen kohdentamisella, näkyvyydellä sekä pysäköintialueiden sijoittelulla pystytään vaikuttamaan alueen turvallisuuteen sekä asukkaiden asukasviihtyvyyteen.

LUOTTAMUSTOIMET

  • Vantaan kaupunginvaltuutettu
  • Kaupunginhallituksen ja konsernijaoksen jäsen
  • HUSin hallituksen jäsen


mika.kasonen@gmail.com


Mika Poliisit-ohjelman kaudella 3 Nelosen Ruutu-palvelussa

Jakso 4
Jakso 9
Jakso 18
Jakso 30
Jakso 39

Jakso 44

Jaa tämä:

Facebooktwitterlinkedinmail