Julkaistu Vantaan Kokoomuksen internet-sivuilla 23.3.2026

Vantaan talous ja maahanmuuton realiteetit

Vantaa on ajautunut vaikeaan taloustilanteeseen, jossa talouden ja väestökehityksen epäsuhta on kasvamassa. Tilikauden 2025 tulos oli noin 80 miljoonaa alijäämäinen. Verotulot alittivat talousarvion lähes 50 miljoonalla eurolla, ja maanmyyntitulot jäivät 20 miljoonaa euroa odotettua pienemmiksi. Samalla työttömiä oli joulukuussa noin 20 000, ja työttömyysprosentti oli 14,9. Vuodelle 2026 ennustetaan vielä heikompaa taloustilannetta.

Vantaa kasvoi vuonna 2025 noin 2 000 asukkaalla, joista valtaosa tuli maahanmuutosta. Vieraskielisten osuus kaupungin väestöstä on jo noin 30 prosenttia, mutta heidän työttömyysasteensa on merkittävästi korkeampi kuin kantaväestöllä. Tämä rasittaa kaupungin taloutta, sillä palvelutarve kasvaa verotuloja nopeammin.

Kysymys ei ole vain yksittäisistä henkilöistä vaan väestörakenteen muutoksesta. Jos työmarkkinoille integroituminen on hidasta ja työllisyys pysyy matalana, kunnalliset kustannukset kasvavat. Vantaa maksaa vuosittain valtiolle sakkomaksuja pitkäaikaistyöttömyydestä, ja nämä nousevat kymmeniin miljooniin euroihin. Tilanne ei parane ilman merkittäviä toimenpiteitä.

Hyvä kielitaito on välttämätön yhteiskuntaan integroitumiselle ja työmarkkinoille pääsylle. Kotoutumisen ja työllistymisen keskeinen edellytys on suomen kielen oppiminen, ja kielitaito on monesti myös laajemman kouluttautumisen edellytys. Vantaa ei voi tarjota maahanmuuttajille laajoja tulkkipalveluja, ellei kielen oppimista edellytetä. Kielen opiskelu tulisi olla kotoutumisen ensimmäinen askel, ja tulkkipalveluja tulisi käyttää vain, kun se on täysin välttämätöntä. Pitkäaikainen riippuvuus tulkkipalveluista ei ole kestävä ratkaisu. Kielen oppiminen luo pohjan itsenäiselle elämiselle ja yhteiskunnassa toimimiselle, avaten samalla ovia työmarkkinoille ja laajemmalle yhteiskunnalliselle osallistumiselle.

Vantaan talouden ongelma ei ratkea pelkällä sopeuttamisella. Kaupunki tarvitsee tulovirran kasvua, ja se edellyttää aktiivista elinkeinopolitiikkaa. Maanhankinta ja kaavoitus ovat tässä avainasemassa. Yrityksille on tarjottava riittävästi tontteja, sillä monet suuret yritykset ovat laajentaneet toimintaansa muualle, koska Vantaalla ei ole ollut sopivia tontteja.

Ilman taloudellisesti järkeviä investointeja ja työpaikkoja työllisyystilanne ei parane. Ilman työllisyyttä verotulot eivät kasva, ja ilman verotuloja myös lakisääteisten palvelujen rahoitus on uhattuna. Väestönkasvu voi olla voimavara vain, jos se linkittyy työhön ja yrittäjyyteen.

Nyt tarvitaan uskallusta ongelmakohtien korjaamiseksi: Vantaalla tarvitaan realistinen arvio maahanmuuton kustannuksista ja hyödyistä. Kaupungin on tehostettava työperäistä maahanmuuttoa ja kotoutumista sekä uskallettava priorisoida elinvoiman kasvattamista. Kun yrityksille on tilaa kasvaa ja ihmisille on tarjolla työtä, myös kaupungin talous voi kääntyä parempaan suuntaan. Ilman tätä suunnanmuutosta alijäämät ja kasvavat menot jäävät pysyväksi ongelmaksi.

Kirjoittaja on kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja.