Julkaistu mm. Uudenmaan kokoomuksen nettisivuilla ja Facebookissa 2.2.2026

Huumeiden laillistaminen olisi vakava virhe – ja vastuu kaatuisi poliisin, nuorten ja veronmaksajien niskaan

Huumausaineiden laillistaminen olisi ideologinen kokeilu, joka murentaisi suomalaisen päihdepolitiikan perusteet. Se ei poistaisi rikollisuutta, ei katkaisisi huumekauppaa eikä toisi luvattuja verotuloja. Sen sijaan se lisäisi käyttöä, vahvistaisi laitonta kauppaa ja heikentäisi viranomaisten toimintakykyä.

Huumausaineiden, kuten marihuanan, laillistamista perustellaan usein yksilönvapaudella, taloudellisilla hyödyillä ja rikollisuuden vähentämisellä. Nämä perustelut eivät kuitenkaan kestä tarkastelua suomalaisessa todellisuudessa. Kyse ei ole pragmaattisesta päihdepolitiikasta, vaan ideologisesta kokeilusta, jonka seuraukset olisivat vakavia.

Suomi on korkean verotuksen maa, ja päihteitä verotetaan raskaasti syystä. Laillinen marihuana kohtaisi saman kohtalon kuin alkoholi ja tupakka: tiukan sääntelyn ja korkean verotuksen. Hinta nousisi nopeasti tasolle, johon päihderiippuvaisilla ei olisi varaa. He eivät siirtyisi valtiolliseen myyntiin, vaan jatkaisivat asiointia laittomilla markkinoilla. Näin laiton huumekauppa ei katoaisi, vaan vahvistuisi.

Ajatus siitä, että valtio voisi syrjäyttää huumekauppiaat myymällä samaa tuotetta, on naiivi. Rikolliset eivät lopeta toimintaansa, vaan sopeutuvat. He myyvät halvemmalla, vahvempaa tavaraa ja erityisesti alaikäisille. Laillistaminen loisi kaksi rinnakkaista järjestelmää: virallisen myynnin ja sen varjossa kukoistavan laittoman kaupan.

Laillistaminen lisäisi myös päihdehaittoja. Väite siitä, että marihuana vähentäisi alkoholin käyttöä, ei perustu uskottavaan näyttöön. Todennäköisempi kehitys olisi käyttöjen kasautuminen. Alkoholi ei katoaisi, vaan sen rinnalle tulisi uusi päihde. Viihdekäyttö normalisoituisi ja kokeilun kynnys madaltuisi – erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten kohdalla.

Vakavin seuraus liittyisi rangaistusten poistamiseen. Se olisi suora isku poliisin toimintakykyä vastaan. Käyttö- ja hallussapitorikosten kautta poliisi pääsee käsiksi katukauppaan, huumeverkostoihin ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Kun tämä puuttumiskeino poistetaan, viranomaisten kädet sidotaan ja huumekauppiaille annetaan käytännössä vapaat kädet. Samalla yhteiskunnan viesti muuttuu vaarallisesti: huumeiden käyttö ei ole enää ongelma, vaan hyväksytty osa arkea.

Suomalaisen päihdepolitiikan tulee perustua vastuuseen, turvallisuuteen ja realismiin. Huumeiden laillistaminen olisi tästä täysi irtiotto. Yksilönvapautta ei voi käyttää verukkeena politiikalle, joka lisää haittoja ja sysää vastuun yhteiskunnan heikoimmille – nuorille, perheille ja niille, joilla ei ole resursseja kantaa päihteiden seurauksia.

Huumeiden laillistaminen olisi kallis harha. Se lisäisi käyttäjiä, kasvattaisi terveyshaittoja, vahvistaisi laitonta kauppaa ja heikentäisi poliisin mahdollisuuksia puuttua rikollisuuteen. Suomen ei pidä normalisoida huumeita, vaan puolustaa selkeää lainsäädäntöä, toimivaa valvontaa ja ennaltaehkäisyä. Kaikki muu olisi vastuun pakoilua ja ongelmien siirtämistä seuraaville sukupolville.