Mielipidekirjoitus 1.3.2025 Vantaan Sanomat
Varhainen puuttuminen lasten ja nuorten ongelmiin on tehokkain keino vähentää nuorisorikollisuutta ja syrjäytymistä
Lasten ja nuorten hyvinvointi on keskeinen yhteiskunnallinen kysymys, ja monet ongelmat ovat havaittavissa jo varhaiskasvatuksen aikana. Yhä useammin nuoret ajautuvat rikollisiin jengeihin ja muihin haitallisiin ympäristöihin, jos he eivät saa tarvitsemaansa tukea varhaisessa vaiheessa. Erityisesti perheiden hyvinvointi vaikuttaa lasten kehitykseen – ilman turvallista aikuista nuorella on suuri riski hakeutua rikollisiin piireihin saadakseen hyväksyntää ja arvostusta. Tämä ”kunnioitus” perustuu kuitenkin väkivaltaan ja pelkoon, eikä tarjoa todellista turvaa. Tilastot tukevat tätä huolestuttavaa kehitystä. Nuorisorikollisuus, erityisesti alle 21-vuotiaiden tekemät ryöstöt ja pahoinpitelyt, ovat kasvanut vuodesta 2019 alkaen. Alle 15-vuotiaiden rikoksesta epäiltyjen määrä on noussut tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Myös lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut merkittävästi – vuonna 2023 ilmoitus tehtiin jo yli 10 prosentista alaikäisistä. Tämä osoittaa, että ongelmat ovat syventyneet ja vaativat tehokkaita ratkaisuja. Lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi 8,4 prosenttia vuonna 2024, kokonaismäärä oli lähes 110 000 kappaletta.
Varhaiskasvatuksen, neuvoloiden ja koulujen roolit ovat avainasemassa lasten hyvinvoinnin tukemisessa. Neuvoloissa voidaan havaita varhain perheiden tuen tarve, ja oikea-aikainen apu voi ehkäistä monia myöhempiä ongelmia. Neuvoloiden, päiväkotien ja koulujen resurssien vahvistamista tarvitaan, jotta ammattilaisilla on riittävästi aikaa tunnistaa ja kohdata apua tarvitsevat lapset. Nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina, ja siksi riittävät resurssit koulujen psykologipalveluihin ja muihin tukitoimiin ovat välttämättömiä. Hyvinvointialueiden, kuntien ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö on tässä keskeistä. Tietoturvalainsäädäntö estää tällä hetkellä monin paikoin tiedon sujuvaa kulkua eri toimijoiden välillä, mikä johtaa päällekkäiseen työhön ja heikentää tukitoimien vaikuttavuutta.
Varhaiseen puuttumiseen panostaminen tuo sekä inhimillisiä että taloudellisia säästöjä. Neuvoloiden, päiväkotien ja koulujen resurssointia pitää parantaa, jotta ammattilaisilla on aikaa tunnistaa ja kohdata apua tarvitsevat lapset. Vanhempia pitää tukea esimerkiksi perheneuvolapalveluiden ja matalan kynnyksen tukimuotojen kautta. Viranomaisyhteistyötä pitää kehittää siten, että tieto kulkee tehokkaasti eri toimijoiden välillä. Nuorisotyön ja koulujen yhteistyötä on vahvistettava, jotta tukea tarvitsevat nuoret tavoitetaan ajoissa. Positiivisia roolimalleja ja harrastusmahdollisuuksia tulee lisätä, jotta nuorille tarjoutuu vaihtoehtoja rikolliselle elämäntavalle.
