Skip to content

Julkaistu 30.11.2018 Helsingin Sanomien Lukijan mielipide -osiossa

Liikennesakot asettavat kansalaiset eriarvoiseen asemaan riippuen poliisin resursseista, ylikonstaapeli varoittaa

Uuden sakkolain mukaan maksamaton sakko siirtyy esitutkintaan ja se käsitellään oikeudessa. Uudellamaalla asia todennäköisesti muutetaan huomautukseksi tai tutkinta keskeytetään, koska resurssit eivät riitä asian käsittelyyn esitutkinnassa, kirjoittaa ylikonstaapeli Mika Kasonen.

Automaattisen liikenteenvalvonnan tarkoitus on kerätä varoja paikkaamaan valtionhallinnon kassavajetta. Sisäministeriö on todennut, että sakotusrajan alentaminen ylinopeuksissa seitsemään kilometriin tunnissa vaikuttaa paitsi liikenteen turvallisuuteen myös julkisen talouden välttämättömiin sopeutustoimiin, jotka on linjattu hallituksen strategisessa ohjelmassa.

Poliisin osalta tämä on tarkoittanut hallitusohjelman mukaista kustannustehokasta automaattisen liikenteenvalvonnan tehostamista. Automaattisen liikenteenvalvonnan lisäresursseista päätetään talousarviomenettelyn yhteydessä.

Nyt ollaan luopumassa toistuviin liikennerikkomuksiin tai -rikoksiin syyllistyneiden henkilöiden määräämisestä ajokieltoon lievempien ylinopeuksien osalta. Ajokieltoja perusteltiin aikaisemmin liikenneturvallisuuden parantamisella. On havaittu, että ajokiellossa olevilta henkilöiltä jää saamatta sakkotuloja niin paljon, ettei ajokiellon määrääminen ole kannattavaa valtiontalouden näkökulmasta.

Automaattivalvonnassa jäävät huomioimatta kuljettajan todellinen ajokunto, väsymystila sekä ajoneuvon tosiasiallinen kunto. Liikenteeseen liittyy paljon muutakin kuin pelkät ylinopeudet.

Automaattivalvontaa tulee kohdentaa paikkoihin, joissa se parantaa liikenneturvallisuutta, kuten koulujen, suojateiden ja risteysalueiden läheisyyteen. Liikenteenvalvonta kamera-autojen kanssa on järkevää ja perusteltua.

Automaattivalvonta kerrytti vuonna 2017 valtion kassatuloja noin 60 miljoonalla eurolla. Samana vuonna poliisi kirjoitti noin 300 000 rikesakkoa. Hieman alle 60 000 rikesakkoa kirjattiin poliisin toimesta automaattivalvonnan ulkopuolella, mikä on 7 000 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Ulkomaan rekisterissä olevien ajoneuvojen kuljettajien tai edes EU-kansalaisten ylinopeudesta kirjoitettuja sakkoja ei peritä.

Liikennesakot asettavat kansalaiset eriarvoiseen asemaan. Uuden sakkolain mukaan maksamaton sakko siirtyy esitutkintaan ja se käsitellään oikeudessa. Uudellamaalla asia todennäköisesti muutetaan huomautukseksi tai tutkinta keskeytetään, koska resurssit eivät riitä asian käsittelyyn esitutkinnassa. Toteutuuko lain mukainen yhdenvertaisuus?

Mika Kasonen

ylikonstaapeli, Vantaa
Linkki alkuperäiseen tekstiin.

Ilta-Sanomies artikkeli mielipidekirjoituksesta.

Facebooktwitterlinkedinmail