Julkaistu Uudenmaan Kokoomuksen verkkosivuilla 8.6.2022
Vantaa-Kerava: Pidetään huolta arjen turvallisuudesta
Keski-Uudenmaan ja Vantaa-Keravan hyvinvointialueelle perustettiin erillisellä sopimuksella yhteinen pelastuslaitos sekä pelastuslautakunta. Toisena vaihtoehtona olisi ollut eriytetyt toiminnot. Tämä olisi kaksinkertaistanut hallinto- ja tukipalvelut. Resurssien käyttö olisi heikentynyt ja kustannukset olisivat nousseet, joka olisi varmuudella näkynyt alueiden palvelutasoissa.
Pelastuslaitos ja lautakunta ovat Suomen ainoat, jotka ovat kahden hyvinvointialueen yhteiset. Yhteistoimintasopimuksella se toimii kahdeksan kunnan yhteisenä pelastuslaitoksena (Vantaa, Kerava, Nurmijärvi, Tuusula, Järvenpää, Pornainen, Hyvinkää ja Mäntsälä). Lautakunnassa on jäseniä 15, joista kahdeksan on Vantaa-Keravan ja seitsemän Keski-Uudenmaan alueelta. Lautakunnan suurimpana haasteena on pelastustoimen riittävä rahoitus. Pelastustoimelle on pystyttävä turvaamaan riittävät resurssit nopeasti muuttuvassa työympäristössä.
Pelastustoimi tulee säilymään uudistuksessa itsenäisenä ja erillisenä, sosiaali- ja terveystoimen kanssa rinnakkaisena toimialana. Pelastustoimen yleinen johtaminen, ohjaus ja valvonta kuuluvat sisäministeriölle. Pelastustoimi uudistuu hallinnollisesti ja sisällöllisesti. Hallinnollinen uudistus tarkoittaa järjestämisvastuun siirtymistä hyvinvointialueille.
Aluevaltuusto tulee päättämään alueen palvelutasopäätöksessään pelastustoimen palvelutasosta. Hyvinvointialueiden päättäjät vastaavat pelastustoimen riittävistä henkilöresursseista ja taloudesta, jossa lautakunnalla tulee olemaan merkittävä rooli. Riittävällä rahoituksella varmistetaan hyvinvointialueen ihmisten turvallisuus, työntekijöiden hyvinvointi ja työssä jaksaminen.
Pelastuslaitosten rooli on kasvanut kriisiajan toiminnassa. Pelastuslaitoksella pitää olla kyky toimia kaikissa olosuhteissa, myös poikkeusoloissa. Pelastustoimen tehtävänä on turvata tärkeät toiminnot yhdessä muiden viranomaisten kanssa sekä rajoittaa suuronnettomuuksien ja kriisitilanteiden seurauksia niin, että haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Myös siviilivalmiuden järjestelmässä on pelastustoimella iso vastuu väestönsuojelutehtävien hoidossa.
Ihmisten elinikä kasvaa, asuminen keskittyy yhä enemmän kasvukeskuksiin ja toimintaympäristö muuttuu, joka korostaa pelastustoimen merkitystä arjen turvallisuudessa yhä enemmän. Sopimuspalokunnilla on merkittävä rooli pelastustoimen kokonaisuudessa, myös niiden rahoitus ja toiminnan edellytykset pitää pystyä turvaamaan.
Pelastustoimella on muiden viranomaisten kanssa suuri merkitys ihmisten arjen turvallisuuteen. Haluan olla vaikuttamassa pelastustoimen talouteen ja riittäviin resursseihin.
