Skip to content

Tuki metsästykselle ja metsätaloudelle

KUVA: Mikko Mäntyniemi
  • Metsästyksellä on Suomessa pitkät kulttuurilliset perinteet.
  • Taloudellinen merkitys on Suomelle merkittävä.
  • Suomi elää metsätaloudesta myös jatkossa.

Lyijyn täyskieltoa metsästyksessä ja urheiluammunnassa on vastutettava

Suomella on hyvät syyt hakea poikkeuslupaa REACH-asetuksen noudattamiseen lyijyhaulikiellon osalta. Meillä on pitkät perinteet metsästyksessä sekä sotilaallisessa koulutuksessa ja ylläpidossa kosteikoilla

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset ja direktiivit – mukaan lukien REACH-asetus (1907/2006) – eivät ole ehdottomia. Jäsenvaltiot voivat tietyissä tilanteissa pyytää poikkeuksia tai siirtymäaikoja, erityisesti jos kyseessä ovat poikkeukselliset olosuhteet kuten vakavat turvallisuushaasteet, maanpuolustuksen erityispiirteet sekä maantieteelliset ja ekologiset aspektit.

Suomi voi pyytää Euroopan komissiolta poikkeuslupaa tai uutta siirtymäaikaa REACH-asetuksen noudattamisessa. Asetuksen täysimääräinen noudattaminen aiheuttaisi merkittäviä haittoja Suomen kansalliselle turvallisuudelle tai maanpuolustukselle. Toki, Euroopan komissio arvioi pyynnöt tapauskohtaisesti, mutta nykyisen hallitsevan turvallisuustilanteen ja Suomen erityispiirteiden vuoksi, poikkeuslupa voisi heltyä.

Suomen maanpuolustuksen erityispiirteet – erityisesti pitkä itäraja ja siihen liittyvät turvallisuushaasteet sekä kosteikkojen suhteellinen määrä (soita ja turvemaita on yht. 9,3 M ha) – tulisi ottaa huomioon pragmaattisessa lähestymistavassa lyijyhaulikieltoon. Tämä voisi sisältää tarpeen sovittaa yhteen kansalliset turvallisuustarpeet ja ympäristönsuojelutavoitteet sekä huomioida käytännön soveltaminen ja kansainväliset velvoitteet. 

Toisen maailmansodan aikana kosteikot, vesialueet ja vaikeakulkuiset suoalueet olivat strategisesti merkittäviä Suomen puolustuksessa. Ne muodostivat luonnollisia esteitä, jotka hidastivat puna-armeijan etenemistä ja tarjosivat suojaa puolustusvoimillemme. Talvella jäätymättömät vesireitit ja suot olivat tärkeitä puolustuksen kannalta, sillä ne vaikeuttivat vihollisen liikkumista ja toimintaa. Lisäksi nämä alueet tarjosivat suomalaisille sissijoukoille ihanteellisia piilopaikkoja ja mahdollisuuden harjoittaa tehokasta taistelua hyökkääjiä vastaan. 

Suomessa sotilaallinen koulutus ja maanpuolustustaitojen ylläpito ovat keskeisiä kansallisen turvallisuuden kannalta, ottaen huomioon maan puolustusvoimien roolin mahdollisissa kriisitilanteissa. Lyijypanoskieltoon liittyvät rajoitukset aseiden käytössä vaikuttavat reserviläisten koulutukseen ja valmiuteen negatiivisesti. Kosteikkoalueilla tulee olla mahdollisuus jatkossakin ylläpitää ja kehittää puolustustaitoamme. 

Sotien jälkeen Suomen maaperään jäi merkittäviä määriä räjähteistä ja ammuksista peräisin olevaa lyijyä. Erityisesti toisen maailmansodan aikana käydyt taistelut jättivät jälkeensä paljon räjähtämättömiä ammuksia, jotka voivat sisältää lyijyä tai muita myrkyllisiä aineita. On tärkeää huomioida, että meillä on tällä hetkellä naapurimaassa valtio, joka käy häikäilemätöntä hyökkäyssotaa Ukrainassa. Puolustustaidon ylläpitäminen toimii sekä pelotteena että vakuutena siitä, ettei Suomeen kerry enempää sodan tuomaa lyijyä.

Suomen erityisolosuhteet ja tutkimustarpeet

Suomen erityisolosuhteet, kuten pohjoinen ilmasto ja laaja metsästyskulttuuri, saattavat edellyttää maakohtaisia tutkimuksia lyijyn käytön terveysvaikutuksista ja vaihtoehtoisista ratkaisuista. Tähän mennessä Euroopan Unionin jäsenmaissa ei kuitenkaan ole saatavilla tutkimustietoa, joka osoittaisi esimerkiksi EU:n kemikaaliviraston viittaukseen riistalihan kulutuksen johtavan yli miljoonan lasten altistumiseen lyijylle ja siten vaikuttavan haitallisesti heidän neurologiseen kehitykseensä (Uusi Suomi 26.10.2022). Tiede ja terveysasiat ovat jatkuvasti kehittyvä alue, ja uusia tutkimuksia saatetaan julkaista koskien erilaisia terveysriskejä ja altistumista erilaisille ympäristömyrkyille. Kemikaaliviraston ja muiden unionin virastojen tulee varmistaa esityksissä käytettyjen tutkimusten luotettavuus. Vertaisarvioinnin läpikäynyt tutkimusaineistot ovat yleensä luotettavampia kuin ideologisesti kirjoitetut tilaustutkimukset.

Suomi päättää itse metsien hoidosta ja hakkuista

Lyhyen tähtäimen politiikkatoimet eivät sovellu Suomen metsiin. EU:n vihreän kehityksen ohjelma ja politiikka tarvitsevat parempaa metsiin liittyvää tutkimustietoa, joka huomioi myös Suomen metsäteollisuuden tarpeet. Metsäteollisuudella on vahva asema Suomen kansantaloudessa, ja haluamme säilyttää tämän aseman jatkossakin.

Tulevaisuudessa puuta ja puukuituja tullaan käyttämään monipuolisemmin, ja metsiä tarvitaan yhä enemmän korvaamaan fossiiliset raaka-aineet puupohjaisilla tuotteilla.

Realismi opettaa meille, että ympäristön etu on otettava huomioon, mutta myös käytännön realiteetit. Suomi tarvitsee kipeästi talouskasvua, mutta samalla on huolehdittava ympäristöstä.

Metsätalousyritysten etu

Tietyissä kansallisissa kysymyksissä, kuten maa- ja metsätaloudessa, on tärkeää ajaa Suomen etua, vaikka se olisi ristiriidassa EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikan kanssa.

Eläinlajien suojelupäätökset ovat kansallisia päätöksiä

Eläinlajien, kuten suurpetojen, valkoposkihanhien ja merimetsojen, tms. suojelu tulisi olla kansallisia päätöksiä. Suomesta ei saa tulla uutta Romaniaa, joka kärsii karhujen liiallisesta määrästä.

Facebooktwitterlinkedinmail