Kirjoitus 16.3.2021

Julkaistu 16.3.2021 Vantaan sanomissa

Ohjautuvatko Vantaan ratikan hyödyt ammattiliittojen kassaan?

Ylen MOT-ohjelma kertoi (1.3.) Suomen suurimman yksityisen asuntosijoitusyhtiö Kojamon toiminnasta ja asuntorakennushankkeista.

Omistajilleen, esimerkiksi noin kolmasosan yhtiöstä omistaville ammattiliitoille, Kojamo on ollut todellinen kultakaivos. MOT:n mukaan ammattiliitot ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana saaneet Kojamosta yli 900 miljoonaa euroa verovapaata tuloa (sisältäen osinkotulot ja osakkeiden myyntitulot). Edellä mainitusta summasta pelkästään Teollisuusliiton osuus on noin 150 miljoonaa euroa.

Kojamo Oyj perustettiin aikoinaan kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseen tarkoitettuna osuuskuntana. Vuosien saatossa osuuskunta on muuttunut osakeyhtiöksi ja listautunut pörssiin. Jättimäistä omaisuuttaan se on kartuttanut Asuntorakennustuotannon valtuuskunnan (Arava) järjestämien halpakorkoisten ”aravalainojen” avulla.

Kojamon asuntorakentaminen perustuu siis valtion subventoimaan lainoitukseen. Nykyisin aravajärjestelmästä vastaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.

Kojamo omistaa yli 35 000 asuntoa, joita se vuokraa Lumo-brändinsä alla suurissa kasvukeskuksissa kuten Vantaalla.

Valtion tukemia arava- ja korkotukivuokra-asuntoja koskevat laissa säädetyt kohdekohtaiset käyttö- ja luovutusrajoitukset. Pääsääntöisesti rajoitukset ovat voimassa 25 vuotta, jonka jälkeen yleishyödylliset asunnot vapautuvat kaikista rajoituksista.

Ja Kojamossa hymyillään leveästi, kun asunnot voi rajoitusten päättyessä joko myydä tai nostaa niiden vuokrat markkinatasolle.

Kojamon kassaan kilahtaa lisäksi vuosittain kymmeniä miljoonia euroja Kansaneläkelaitoksen (Kela) maksamien vuokra-asuntojen asumistukien muodossa.

Kojamon rakentamia asuntoja on jo ennestään lukuisia ympäri Vantaata. Rakenteilla ja valmistumassa on tälläkin hetkellä asuntoja muun muassa Myyrmäkeen ja Tikkurilaan.

Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen ilakoi julkisuudessa sillä, että puhelimet pärisevät kuumana, kun eri rakennusliikkeiden edustajat soittavat kilpaa ilmaisten kiinnostustaan Vantaan ratikkareitin (Länsimäki-Hakunila-Tikkurila-lentoasema) varren rakennustonteista. Ihan varmasti! Ja näiden soittajien joukossa on mitä suurimmalla todennäköisyydellä myös vuokratalojen rakentamiseen keskittynyt Kojamo.

Varovaisestikin arvioiden noin 500 miljoonaa euroa vantaalaisille veronmaksajille maksavan Vantaan ratikan kannattajat (yksimielisesti esimerkiksi vasemmistoliiton, sosiaalidemokraattien ja vihreiden kunnanvaltuutetut) perustelevat myönteistä kantaansa muun muassa maan arvonnousulla, Vantaan väestömäärän potentiaalisella kasvulla ja Vantaalle ratikan perässä saapuvien rakennuskonsernien piristävällä vaikutuksella Vantaan talouteen.

Todellisen hyödyn maan arvonnoususta kuittaisivat kuitenkin valtaosin juuri Kojamon tapaiset kasvuhakuiset asuntosijoitusyhtiöt ja rakennusliikkeet.

Väestömäärän kasvu taas rasittaisi huomattavasti Vantaan jo valmiiksi niukkaa taloutta kulujen kohdistuessa erityisesti sosiaali- ja terveyden toimialaan sekä kasvatuksen ja oppimisen toimialaan. Kaupungin kasvaessa kulutkin kasvavat. Se on kiistatonta. Vantaan ratikkalinjan varren rakentamisen myötä kaupungille tuleva taloudellinen hyöty suhteessa syntyviin kuluihin jäänee miinusmerkkiseksi.

Kasvuakin tulee, mutta varmasti se osuu vain Vantaan kunnallisveroprosenttiin vantaalaisten veronmaksajien ostovoiman laskiessa.

Paula Lehmuskallio kaupunginvaltuutettu teknisen lautakunnan pj vaaliehdokas (kok.) 

Mika Kasonen kaupunginvaltuutettu teknisen lautakunnan jäsen vaaliehdokas (kok.) 

Lasse Norres kaupunginvaltuutettu vapaa-ajan lautakunnan varapj. vaaliehdokas (kok.) 

Timo Auvinen kaupunginvaltuutettu teknisen lautakunnan jäsenei vaaliehdokas (sit.)